Maanantai 30.3. - Mihin jäi ulkoilu?

Aamulla herään virkeänä todeten, että aviisin päätoimittaja on töissä. Ahkera jamppa, onneksi sillä vuodesohva huoneessaan jos päivät venähtävät :-)

Kokousta, palaveria, toinen palaveri, kolmas. Kieltämättä vähän uuvuttavaa. Kirjoittaisin vaikka kuinka tästä päivästä, mutta kun ei siinä muuta ku, et rupes kyllä väsyttään. Ulkoilu jäi väliin kun kello tuli liian nopeasti iltakahdeksaan. Ihme, ettei kuitenkaan pää rupea ainakaan omasta mielestä hajoileen. Tiedostan, että vähän väsyttää normaalia maanantaita enemmän, mutta se voi johtua vaikka mistä. Katsotaan miten käy nyt kun on siirrytty voiton puolella tässä kokeilussa.

Se siitä, olutpullo auki ja projektorilla kankaalle leffa. Huomenna uusiks. Hmm... nyt olis viimeinen ilta kun Yo-talolla ei olis keikkaa. Majapaikaksi voisi täten harkita jotain meluisaa paikkaa, vaan mitä? Jäljellä olevat huoneet: soposihteerin, järjestösihteerin, koposihteerin, puheenjohtajien, jaostohuone, kopiohuone ja ruokahuone. Perkules... öitäkin on yhtä paljon. Oli tää tarkkaan laskettu. Toki olis kans toi astiahuone, jossa on melkein yhtä kylmä kuin vintillä ja käytävä, mutta molempia pyrin välttämään. Taidan säästää sohvalliset / sängylliset huoneet ihan viimeisiksi öiksi. Ruokahuone... siellä tää yö kuluu rattoisasti.

Sunnuntai 29.3. - Lepopäivä... tavallaan

Päiväuneni päättyvät lyhyeen jo vähän päälle yksi kun taas on työhulluja tulossa käymään. En voi väittää, etteikö olisi mukavaa kun on seuraa, mutten vaan voi ymmärtää miksi joku tulisi Tamyyn viikonloppunakin tekemään hommia. No... paraskin puhuja tässä tilanteessa.

Rauhallista eloa
Nettitelevisio, eiliset makkarat ja makaronit, sekä pari DVD:tä. Mitä muuta Tamyn vanki voikaan tarvita lepopäivänään? Päivä menee ohitse sietämättömän nopeasti ja ennen kuin huomaankaan ollaan jo illassa.

Hommiin
Vähän rupeaa seitsemän pintaan kyllästyttämään tekemättömyyteni. Onpa oivallinen hetki istahtaa alas ja käydä läpi niitä Tamyn internettiin liittyviä tehtäviä jotka ovat jääneet roikkumaan muiden kiireiden alla. Viisi tuntia vierähtää ennen kuin huomaankaan, mutta kylläpä asiat selvisivätkin. Hypeni kuitenkin laantuu kun tajuan, että käytännössä katsoen mitään mitä olen tehnyt ei näy tavallisille käyttäjille muuta kuin siinä, että asiat toimivat niin kuin niiden pitäisi. Pöh... kiitollista homaa.

Yo-talossa ei taaskaan ole keikkaa, joten onkin oivallinen tilaisuus painua nukkumaan Tamyn toiseksi meluisimpaan huoneeseen, aviisin toimittajan huoneeseen.

Lauantai 28.3. - Kello pelastaa

Tulipa nukuttua pitkään. Herään iltapäivällä yhdeltä. No, tulipa nukuttua kunnolla. En kerinnyt kuitenkaan olemaan pitkään hereillä kun en olekaan enää ainoa Tamylainen paikalla. Muutkin ovat nähtävästi havainneet viikonloppujen olevan vain turha tauko muutoin niin ihanalla matkalla burn outtiin.

Lyhyt aamupäivä
Pitkäksi venähtäneen aamun jälkeen päivällä ei kerkiä enää oikein muuta kuin istua lukea lehdet, vastata sähköposteihin ja hieman jutella muiden läsnäolevien kanssa. Tein oikeata ruokaa ensimmäistä kertaa kokeilun aikana... siis jos makkaroita ja makaronia voi kutsua oikeaksi ruuaksi. Oli se ainakin maittavaa.

Kotona käynti
Onneksi Tamy on mukana kaikenlaisissa tempauksissa, kuten rasismin vastaisen viikon päätösbileissä. Vaikkei Tamy ollutkaan järjestävä taho, olin silti soittamassa siellä levyjä alkuillasta. Ainoa ongelma oli, ettei minulla ollut levyjä mukana. Työt siis suorastaan vaativat minua käymään kotona hakemassa levyt. Kasvitkin näyttivät olevan vielä ihan hyvässä kuosissa. Onneksi on luotettavat ja vastuuntuntoiset kämppikset!

Ullakko
Bileet meni ihan hyvin ja huomasin ilokseni, että kellot siirrettiin tuntia eteenpäin. Täten yö on lyhin vuodessa. Taitaa olla sopiva tilaisuus viettää mahdollisimman vähän aikaa ullakolla. Lämpötilakin on noussut edellisten päivien yli 10:n pakkasasteen tietämiltä lähemmäksi nollaa (laiha lohtu). Onnistun kuitenkin valvottamaan itseäni aamuseitsemään (kesäaikaa) saakka, jolloin siirryn vihdoin ullakolle. Siellä erittäin pölyisessä ympäristössä katselen reilun tunnin verran elokuvaa kannettavaltani ja totean, että on suihkun aika. Vähän olin kyllä pettynyt kummitusten puutteeseen, mutta minkäs voi. Hyvä vaan, ettei yön pituutta määritelty ehdoissa ;-) Lämmin suihku tekee terää ja sen jälkeen onkin hyvä pistää maate "päiväunille" lämpimissä sisätiloissa.

Perjantai 27.3. - Ekan viikonlopun lähtölaukaus

Yhteen asti sitten meni ennen kuin uneen pääsi. Keikka loppui vissiin vähän myöhemmin, mutta korvatulpat ajoivat asiansa. Kun Hallitushuoneen sohva on mitä mainioin yösija. Tulihan sitä jo päiväunien aikaan pari päivää takaperin kokeiltua, mutta nyt se oli tositestissä. Voin suositella. En ollut myöskään aiemmin huomannut hallitushuoneessakin olevan verhot. Kiva lisä sekin. Sijainti talon päädyssä takaa myös sen, etteivät aamulla töihin tulleet herätä ovien paukkeella.

Minulta kysyttiin mitkä noi päätoimittajan kanssa sovitut ehdot tarkalleen olivat. Tässä nyt ulkomuistista. Aviisissa tarkemmin.

  • Ei saa ajaa partaa.

  • Tunnin ulkoilu päivässä on sallittu 17-20 välisenä aikana ja vain yo-talon sisäpihalla.

  • Suihkussa saa käydä 0800-0830 ja mahdollisen ulkoilun jälkeen.

  • Vain työtehtäviin liittyvät käynnit yo-talon ulkopuolella ovat sallittuja. Tämä sisältää myös kaupassakäynnin, mutta saan tukeutua muiden avuliaisuuteen.

  • Joka yö on yövyttävä eri huoneessa (ennaltamäärätyt, mutta järjestystä ei)

  • Yksi vapaavalintainen yö on vietettävä ullakolla (jossa ei muuten ole lämmitystä...)

  • Talon sisällä saa liikkua vapaasti. Tämä sisältää yo-talo ravintolan joka kuitenkin on samaa taloa. Tiiliholvikin teknisesti tähän kuuluu, mutta sen sisäänkäyti on talon ulkopuolella... prkl ja muutenkaan se ei sovellu oikein opiskelijabudjettiin.


Muistaakseni muita ei ollut, mutta kyllä toi päätoimittaja niitä joka päivä yrittää ujuttaa lisää.

Huonot suoritukset uusitaan
Jos muistatte, tiistaina tuli käytyä TEA-klubin avajaisissa. Valitettavasti Tamyn lahja oli kaksiosainen ja toinen osa unohtui Tamyyn. Voi, voi, voi... pakkohan se oli toimittaa sinne. Lahja oli kuitenkin monimutkainen ja sen selostaminen kestikin sitten löylyjen yli.

Yleistoimisto toimii tämän yön nukkumapaikkana.

Torstai 26.3. - Yksin iltaa

Nukuin sitten pommiin, enkä ehtinyt suihkuaikana hereille. Prkle! No lavuaarin ääreen taas. Yö meni sentään kohtuullisen hyvillä unilla. Alakerran bändi lopetti vähän yli yks. Kerkesin jo nukahtaakin, kunnes hälytykset alkavat soida. Juostessani puolitokkurassa housut väärinpäin pikaisesti jalkaan vedettynä kohti hälytyksen paneelia tajusin, ettei viesti majoitusjärjestelystäni ollut varmaan mennyt perille yo-talon henkilökunnalle. He laittoivat siis vanhaan malliin hälytykset päälle kun talo tyhjeni, jos olivat pois ottaneet.

Poissa Tamystä
Sitten suunta kohti yliopistoa, jossa Tamyn standi oli aatemarkkinoilla. Päivä ei tuntunut lainkaan hullummalta. On se kiva kun sattui tällainen aatemarkkinajupina just tähän kokeilun aikana :-) Harmi, että se rupeaa loppumaan jo neljän pintaan. Onneksi kuitenkin kummiainejärjestöni hallitus oli päättänyt pitää kevätkokouksensa heti perään. Kuinka sattuikaan, etten ollut vielä käynyt esittäytymässä. Nyt siihen olisikin oiva tilaisuus.

Heviä anyone?
Tamyssä olikin yllättävän vähän väkeä enää kuudelta kun tulin takaisin. No, pari tuntia noi muutkin täällä vaikuttivat, kunnes kotiansa lähtivät. Harmittaa nyt, ettei kehtaa mennä edes ennen tätä kokeilua sovittuun juhlaan kun ei se liity työhön. No, säästyypä maksa ja jaksaa huomenna paiskia hommia. Rauhallinen koti... eiku Tamy-ilta siis. Puhun puhelimessa, harkitsen viinipullon korkkaamista, viikkaan Tamyn t-paidat ja lajittelen ne kokojen mukaan, korjaan vähän graaffisia tiedostoja ja luen sähköposteja. Perkules... mähän oon ollut ahkera tänään. Nyt ku löytyis vielä yösija niin vois mennä nukkuun.

Mutta kun ei... alakerrassa on vissiin joku deluxe hevi-ilta kun bändit soittaa toinen toistaan kovemmin ja nopeammin. Taukoja on juuri sopivasti esiintyjien välillä, että kerkeää uskoa keikan loppuneen. Korvatulpat taitavat saada tänä yönä ensimmäistä kertaa käyttöä. Huoneena saa palvella hallitushuone ja sen sohva.

Keskiviikko 25.3. - Väsyttävä päivä

Verhojen merkitys
Nyt väsyttää. Ei oo krapula, sillä olutta ei oo tullut kitattua, mutta väsyttää. Outoa, en mä yleensä... Hallitushuoneen pöydällä oli kiva herätä ja havaita, et ulkona olikin valoista ja tien toisella puolella olevan kahvihuoneen ikkunasta oli ties kuinka pitkään eräs rouva ihmetellyt kokouspöydän päälle pedattua sänkyä ja siinä nukkuvaa hullua. Pitikin miettiä kehtaako sitä siirtyä bokserit vaan jalassa edes noita housuja ottaan parin metrin päästä. Hallitushuoneessa kun ei ole verhoja! Se ei tietenkään käynyt mielessä aamuyöllä kun oli ihan pimeätä.

Kokoushuone nukkumapaikkana
Kaikesta huolimatta, kokoushuoneen kokouspöytä on erittäin tukeva alusta nukkua, joskin vaarallisen korkea. Myös hallitushuoneen sohvan istuinosa ajoi loistavasti tehtävänsä patjana, joskin 20cm liian lyhyenä. Kadulta kuitenkin kuului kohtalaisen selvästi ohimenevä liikenne, joskin tämä ei siinä väsymystilassa paljoa haitannut.

Väsy iski
Kokouksen jälkeen olin niin lopen uupunut, että katsoin parhaaksi torkahtaa 40 minuuttia hallitushuoneen sohvalla, johon olin laittanut istuinosan takaisin. Illalla pitäisi kuitenkin käydä vielä ESN-jaostokokouksessa ja hankeohjausryhmän tapaamisessa, vain tullakseni takaisin tänne vetämään ESN:n peli-iltaa.

Aito Tamyilta
No perkules. Olin sit unohtanut kaikkien aiemmin mainittujen kokousten olevan Tamyssä. Tästä tulikin sitten ensimmäinen ilta kun en poistunut Tamystä! Seuraa onneksi riitti vielä lautapelien äärellä lähemmäksi yhtätoista, joten aika ei tullut pitkäksi. Silti... vähän outo fiilis. Etelän kebab pizzerian ruokalista on löytänyt tiensä työpisteeni viereen ja kotiinkuljetusehdot on poltettu aivokuoreeni.

Alakerrassa, siis ravintolassa, on armoton möykkä! Käyn aviisin toimituksen huoneessa ja hymyilen. Lattia tärisee ja tavarat natisevat kun bassot tunkeutuvat elementtien läpi. Onneksi tää huone on jo koettu! Väsyttää vieläkin perkeleesti ja tekis mieli mennä nukkuun. En tahdo käyttää vuodesohva-öitäni kaikkia vielä tässä vaiheessa, joten menen KV-sihteerin huoneeseen. Se on sivussa lavasta ja siellä on verhot. Sisustuselementti johon en ennen tämän aamuista kokemusta ole aiemmin kiinnittänyt huomiota. Makuualustana toimii taas kerran hyväksi havaittu hallitushuoneen sohvan istuinosa, tosin lattialla tällä kertaa. KV-sihteerin pöytä kun on täynnä papereita.

Tiistai 24.3. - Toinen päivä näyttää hyvältä

Tulipa nukuttua hyvin viime yö. Aviisin toimituksesta paljastui vanha vuodesohva. Leveys oli sopiva ja hetken tuumailun jälkeen keksin kuinka se levitetään. Muutoin pidin kyllä sohvasta, mutten ymmärrä miksi siinä on oltava teräksinen poikkipuu lapaluiden kohdalla, riippumatta miten päin siinä nukkuu. Sain kuin sainkin kuitenkin unesta hyvin kiinni ja nukuttua täyden yön, vaikka havaitsinkin toimituksen väen toimivan hyvin epäekologisesti ja jättävänsä tietokoneensa päälle yöksi. En olisi siihen kiinnittänyt paljoa huomiota, mutta kun päätoimittajan kone on melkoisen meluisa.

Hätä keinot keksii
Ongelmaksi muodostui aamu. Heräsin ajoissa, mutta kun toi suihkuehdon aikataulu... vartin yli kahdeksan piti jo olla yliopistolla, mutta suihkuun ei saa ehtojen mukaan mennä kuin kasilta. Pikaisen harkinnan jälkeen pesen itseni osittain vessan lavuaarista. Siitähän eivät ehdot mitään sanoneet.

Päivä muualla
Kokeilun alku taisi sittenkin osua hyvään ajankohtaan. Koko päivä on tullut istuttua yliopiston kampuksella. Ensin opintojen ja kansainvälisten asioiden kanssa palaverissa, sitten vielä kabinetissa ennakkoon sovittu palaveri yliopiston strategiatyöryhmän kanssa. Lounasaikana tietenkin :-) Tilasin juveneksen fuusiokeittiöstä burgerin, sillen tiedä milloin seuraavan kerran voisin poiketa työasioissa purilaisella.

Säännöt on tehty kierretäväks
Illalla on edustustehtävä naapurissa, eli TEA-klubin uudessa saunassa. En voi sanoa, etteikö kuulostaisi hyvältä käydä kokeilemassa löylyjä. Erityisesti aamuisen ”pesun” jälkeen. Kylläpä siellä venähtikin. On mielenkiintoista kuinka vähän teki mieli palata Tamyyn, vaikkei siellä muuta enää tekiskään kuin nukuisi. Kello viisi takaisin Tamyyn, enkä saunatiloista poistunut kertaakaan, tai ollut edes viimeinen. Huomenna kokous aamulla. Ainut varma tapa keretä on nähdäkseni käyttää nyt se kokoushuoneyö ja nukkua kokouspöydällä. Petaan itselleni pedin pöydälle käyttäen hallitushuoneen sohvan istuinosaa patjana.

Maanantai 23.3. - Ensimmäinen päivä

Voihan nenä! Mitähän tässä on nyt tullut tehtyä? Hauska juttuidea aviisiin muuttuikin eläinkokeeksi, jonka kohteena olen minä itse. Alkuperäisenä ajatuksenena oli vain tulla asumaan, eli lähinnä yöpymään Tamyyn joksikin aikaa. Aviisin päätoimittaja Seppo sai kuitenkin hullun kiillon silmiinsä ja aloitti toinen toistaan vankilamaisemman ehdon esittelyä. Rajat tuli kuitenkin vedettyä ja kohtalaisen inhimillisinä ne saatiin pidettyä.

Kotikäynti
Nauratti vielä alussa kun Sepon kanssa tätä juttua sovittiin, mutta kun mietti mitä kaikkea tarvis ainoalta kotikäynniltä kahteen viikkoon ottaa mukaan, niin alkaa hymyä hyytyä. Pelkät viinitkin siltä ajalta painaa jo tonnin! Alkoon ei taida meinaan olla paljoa työasioita.

Myöhemmin
Huh, kerkesin Anttilaan hakemaan puheenjohtajan pyynnöstä soijamaitoa juuri ennen sulkemisaikaa. Mukaan tarttui ohimennen myös jos jonkinlaista säilykettä, nuudeleita vino pino, pussi sipsejä ja tummaa olutta. Juuri ennen kassaa muistin myös makkaran säilyvän kohtuullisen pitkään ja palasin hakemaan sitä. Nyt pitäis olla kondikseks seuraavaan kauppareissuun asti. Taidankin nimetä itseni Tamyn yleiseksi nakkikoneeksi tulevan koitoksen ajaksi.

1. Yö
Ensimmäistä yötäni helpottaa tieto, että alakerran ravintola on maanantaisin kiinni. Ei ainakaan pauku bassot koko yötä. Taidankin käyttää tilaisuuden hyväksi ja nukkua meluisammaksi päättelemässäni huoneessa – aviisin toimituksessa – suoraan tanssilattian yllä. Reportaasi seuraa...